




Muistoja
-Kuljen lapsena ystäväni kans
olemme kävelyllä kylänraittia
pitkin.
Bussipysäkillä istuu
kaksi tummaa naista(en ole koskaan
nähnyt afrikkalaisia ihmisiä).
Uteliaisuus voittaa
ja menemme juttelemaan heidän kans.
He myyvät sellaisia hienoja
kuvia,
joita
ihastelen eikä minulla ole mitään
rahaa mukana ostaa.
Toinen naisista lahjoittaa sellaisen
minulle<3
Näillä naisilla ei itsellä ollut rahaa
paljon
mutta silti he antoivat taulun minulle
pyytettömästi.
Se oli ensimmäinen kosketus
ulkomaalaisiin ihmisiin.
-Kylällä on kauppa jossa
on Venäläinen nainen
hän myy vaatteita
ja käyn usein siellä juttelelemassa.
Hän tarjoaa borssikeittoa
se oli ensimmäinen makuelämys
eri maiden ruokiin;).
Myös kansanopistossa
tutustun venäjän kieleen
ja osaan sanoa venäjäksi vielä
nykyisin minä rakastan sinua:P.
Kerran erehdyin juttelemaan venäläisille
naisille myöhemmin,
He taas luulivat,
että osaan enemmänkin
ja en osannutkaan:D.
Opiskellessa Rovaniemellä
tutustuin moniin ulkomaalaisiin
ja oli minulla Italialainen
poikaystäväkin.
Hänen mukaan puhuin Italiaa
kuulemma napolinmurteella.
Nykyisin en muista paljoakaan
Italiaksi.
Kerran Seinäjoella tapasin
islaminuskoisen Marokkolaisen miehen
hän myi tauluja
ja jutteli minulle.
Parin päivän päästä
hän jopa kosi minua
ja sanoi,
että voisimme mennä naimisiin
hän tietää papinkin ,
joka
vihkii samantien.
Tosin hän sanoi kun rullaluistelin
shortseissa,
että minun pitäisi
pukeutua peittävämpiin vaatteisiin;).
En suostunut tuohon
kosintaan hih.
Sitten tapasin mieheni
Hollannikkaan
ja se oli menoa se.
Aluksi sen piti olla lomarakkautta.
Mutta se kesti välimatkat
oli paljon kirjeitä
puheluita.
Sitten
hyppäsin suureen seikkailuun.
Jätin taakseni kotimaani
perheeni ystäväni kaiken.
Erosin uskonnostani.
Muutin alankomaihin
minä joka kirjoitin
enkuntunneilla kirjeitä
ja olisi kannattanut kuunnella silti
jotakin silloinkin jo;).
No se kielitaito ei ole mikään
kympin luokkaa
mutta täällä oli pakko puhua
Enkkua sitten Hollantiakin
ja nyt jo pärjään
niin,
että minua ymmärretään:)
Olen tavannut lisää ulkomaalaisia
enkä hätkähdä kovin enää
jos vieressä istuu tummia ihmisiä
tai muun maalaisia:P.
Mitä opin näistä ihmisistä
paljon suvaitsevaisuutta
ja olemaan avarakatseisempi
toisia kulttuureita tapoja ja
maita kohtaan.
Monet ennakkoluulot on karisseet
ihmisten myötä:).
Joskus mietin missä voisin olla:
Kokkolassa yksi seurustelusuhde
suurperheen äitinä...
Hunnutettuna Marokossa...
Italiassa insinöörin vaimona...
Paras ratkaisu on kuitenkin Hollannissa.
Viihdyn täällä
kulttuurien eri kirjossa.
Ja siinä.että
saan olla oma itseni
kukaan ei tuomitse mitenkään!.